Ylöjärven seurakunnan historia

Ylöjärven alue kuului aikanaan Pirkkalan seurakuntaan. 1600-luvulla kuitenkin muodostettiin ”Harjun kappeli”, johon Ylöjärvikin tuli kuulumaan. Vuonna 1771 kuningas Kustaa III antoi ”armollisen asetuksen”, jonka mukaan perustettiin Ylöjärven oma kappeliseurakunta.  Seurakunnan ensimmäisessä kirkonkirjassa vuodelta 1781 onkin nimi ”Ylöjärvi Capels Communion Bok”. Ylöjärvestä oli tullut oma saarnahuonekuntansa 1779. Ylöjärven seurakunta itsenäistyi lopulta vuonna 1895.

Vanha Ylöjärven kirkon seutu
Vanha sisäkuva Ylöjärven kirkosta

Ylöjärven kirkon varhaisia vaiheita

Oma kirkko rakennettiin nykyisen pyhätön paikalle vuonna 1781. Kirkko oli maalaamattomana ja laudoittamatta aina vuoteen 1827, jolloin laudoitus tehtiin, ja kirkko maalattiin keltamullalla. Seitsemän vuotta myöhemmin vesikatto oli niin huonossa kunnossa, että se päätettiin korjata. Kaikkien 16 – 63-vuotiaitten seurakunnan miehen tuli osallistua töihin.

Kirkon paikasta väännettiin kättä 1840-luvulla

Seuraavan vuosikymmenen alussa, 1842, 10. heinäkuuta, salama sytytti kirkon tuleen. Kirkko paloi maan tasalle. pelastetuksi saatiin ainoastaan ehtoollisastiat. Seurasi sarja kokouksia ja ”kyläparlamentteja” siitä, mihin uusi kirkko olisi rakennettava. Ehdotuksia oli lopulta neljä: entinen paikka, Äijän ahde Mäkkylän ja Teivaalan välillä, Tiikon ahde Kuusiston kylässä sekä Liimolan kylä Vahannassa. Viimeksi mainitun perusteena oli se, että paikka sijaitsi suunnilleen silloisen seurakunnan maantieteellisessä keskipisteessä.

Kiista ei ratkennut, ja asiasta valitettiin Tuomiokapituliin, joka vahvisti rakennussuunnitelman entiselle paikalle. Edelleen tästä päätöksestä valitettiin Senaattiin, joka sittemmin vahvisti Tuomiokapitulin päätöksen. Oli kulunut yli kolme vuotta kiistaan uuden kirkon paikasta!

Nykyinen kirkko valmistui 1850

Nykyisen kirkon rakennustyö alkoi arkkitehti Lohrmanin piirustusten mukaan. Talolliset velvoitettiin ajamaan työmaalle hirsiä. Rakennustarpeet kirjasi ja vastaanotti Abraham Pietilä. Kahdenkymmenenkahden työmiehen voimin kirkko saatiin valmiiksi elokuuhun 1850. Pietilässä pidettiin juhlapäivälliset. Kirkko vihittiin käyttöönsä ensimmäisenä adventtina samana vuonna, ja laudoitettiin ulkoa seuraavana kesänä.

Kirkko pääsi kuitenkin hoitamattomana huonoon kuntoon, ja 1923 ehdotettiin jopa sen purkamista ja kivikirkon rakentamista tilalle. Kirkko kuitenkin korjattiin. Sivulaivat suljettiin erityisiksi omiksi tiloikseen ja kupoli peitettiin. Näin ristikirkko muutti muotoaan.

Uudessa korjauksessa 1960-luvulla sivulaivat avattiin jälleen, ja kupoli pääsi entiseen muotoonsa. uudessa värimaailmassa ruskea väri ei oikein sopinut, niinpä 1990 – luvun korjauksessa värit palautettiin vaaleansävyisiksi. Museovirasto oli mukana työn suunnittelussa.

Nykymuodossaan kirkko vihittiin käyttöön kesäkuun alussa 1997. Noin sata vuotta aikaisemmin oli Pengonpohjaan saatu rukoushuone, joka palveli pohjoispään asukkaita, ja jossa edelleen pidetään varsinkin kesäisin monia tilaisuuksia. Ylöjärven kirkossa musiikkia tehdään sen kolmansilla uruilla. Pengonpohjan soitin on Hempuran isännän lahjoittama harmoni.

Kuntaliitosten myötä seurakuntaan on tullut myös muita kirkkoja; Kurun, Viljakkalan, Aurejärven ja Länsi-Teiskon kirkot.

Teksti: Juhani Vahtokari

Ylöjärven väkiluvun kehitystä:

1805   1336 henkeä
1810   1291
1820   1407
1830   1528
1840   1682
1850   2044
1860   2338
1870   2205
1880   2560
1890   2613
1900   3098
1910   3443
1920   3828
1930   4273
1940   4640
1950   6835

Ylöjärven seurakunnan kirkkoherrat:

1867-1885 Karl Alfred Sadenius
1885-1892 Gustaf Adolf Heman
1893-1897 Lahja Hyvä Durchman
1897-1900 Emil Oskar Ojala
1900-1914 Frans Edvard Salokas
1915-1925 Edvin Pettersson
1926-1936 Hemming Nestor Alanko
1936-1960 Jalmari Kahila
1960-1970 Yrjö Raivio
1970-1973 Seppo Löytty
1974-2004 Antero Honkkila
2005-2012 Risto Takkinen
2012-          Kimmo Reinikainen