Ylöjärven seurakunnan ja kirkon varhaisia vaiheita
Ylöjärven alue kuului aikanaan Pirkkalan seurakuntaan. 1600-luvulla kuitenkin muodostettiin ”Harjun kappeli”, johon Ylöjärvikin tuli kuulumaan.
Vuonna 1771 kuningas Kustaa III antoi ”armollisen asetuksen”, jonka mukaan perustettiin Ylöjärven oma kappeliseurakunta. Oma kirkko rakennettiin nykyisen pyhätön paikalle vuonna 1781. Seurakunnan ensimmäisessä kirkonkirjassa samalta vuodelta onkin nimi ”Ylöjärvi Capels Communion Bok”. Ylöjärvestä oli tullut oma saarnahuonekuntansa.
Kirkko oli maalaamattomana ja laudoittamatta aina vuoteen 1827, jolloin laudoitus tehtiin, ja kirkko maalattiin keltamullalla. Seitsemän vuotta myöhemmin vesikatto oli niin huonossa kunnossa, että se päätettiin korjata. Kaikkien 16 – 63-vuotiaitten seurakunnan miehen tuli osallistua töihin.
Kirkon paikasta väännettiin kättä 1840-luvulla
Seuraavan vuosikymmenen alussa, 1842, 10. heinäkuuta, salama sytytti kirkon tuleen. Kirkko paloi maan tasalle. pelastetuksi saatiin ainoastaan ehtoollisastiat.
Seurasi sarja kokouksia ja ”kyläparlamentteja” siitä, mihin uusi kirkko olisi rakennettava. Ehdotuksia oli lopulta neljä: entinen paikka, Äijän ahde Mäkkylän ja Teivaalan välillä, Tiikon ahde Kuusiston kylässä sekä Liimolan kylä Vahannassa. Viimeksi mainitun perusteena oli se, että paikka sijaitsi suunnilleen silloisen seurakunnan maantieteellisessä keskipisteessä.
Kiista ei ratkennut, ja asiasta valitettiin Tuomiokapituliin, joka vahvisti rakennussuunnitelman entiselle paikalle. Edelleen tästä päätöksestä valitettiin Senaattiin, joka sittemmin vahvisti Tuomiokapitulin päätöksen. Oli kulunut yli kolme vuotta kiistaan uuden kirkon paikasta!
Nykyinen kirkko valmistui 1850
Nykyisen kirkon rakennustyö alkoi arkkitehti Lohrmanin piirustusten mukaan. Talolliset velvoitettiin ajamaan työmaalle hirsiä. Rakennustarpeet kirjasi ja vastaanotti Abraham Pietilä. Kahdenkymmenenkahden työmiehen voimin kirkko saatiin valmiiksi elokuuhun 1850. Pietilässä pidettiin juhlapäivälliset. Kirkko vihittiin käyttöönsä ensimmäisenä adventtina samana vuonna, ja laudoitettiin ulkoa seuraavana kesänä.
Kirkko pääsi kuitenkin hoitamattomana huonoon kuntoon, ja 1923 ehdotettiin jopa sen purkamista ja kivikirkon rakentamista tilalle. Kirkko kuitenkin korjattiin. Sivulaivat suljettiin erityisiksi omiksi tiloikseen ja kupoli peitettiin. Näin ristikirkko muutti muotoaan.
Uudessa korjauksessa 1960-luvulla sivulaivat avattiin jälleen, ja kupoli pääsi entiseen muotoonsa. uudessa värimaailmassa ruskea väri ei oikein sopinut, niinpä 1990 – luvun korjauksessa värit palautettiin vaaleansävyisiksi. Museovirasto oli mukana työn suunnittelussa.
Nykymuodossaan kirkko vihittiin käyttöön kesäkuun alussa 1997. Noin sata vuotta aikaisemmin oli Pengonpohjaan saatu rukoushuone, joka palveli pohjoispään asukkaita, ja jossa edelleen pidetään varsinkin kesäisin monia tilaisuuksia. Ylöjärven kirkossa musiikkia tehdään sen kolmansilla uruilla. Pengonpohjan soitin on Hempuran isännän lahjoittama harmoni.
Kuntaliitosten myötä seurakuntaan on tullut myös muita kirkkoja; Kurun, Viljakkalan, Aurejärven ja Länsi-Teiskon kirkot.
Teksti: Juhani Vahtokari
Ylöjärven väkiluvun kehitystä:
1805 1336 henkeä
1810 1291
1820 1407
1830 1528
1840 1682
1850 2044
1860 2338
1870 2205
1880 2560
1890 2613
1900 3098
1910 3443
1920 3828
1930 4273
1940 4640
1950 6835