Uutislistaukseen

Ystävyysseurakuntien avustaminen Inkerin kirkossa

Tilannepäivitys 26.4.2024

Suomen ev.lut. kirkon piispat ovat muuttaneet aiempaa ohjettaan kolehtien keräämisestä Inkerin kirkon seurakunnille. Taloudellisen tuen antamisen edellytykset ovat muuttuneet. Hyökkäyssodan jatkuttua yli kaksi vuotta ja nykyisten pakotejärjestelyjen sekä voimassa olevien rajoitusten vuoksi taloudellista tukea Inkerin kirkon ystävyysseurakunnille ja työmuodoille ei voida antaa tällä hetkellä. Ylöjärven seurakunta on toiminut kaiken aikaa ja toimii myös jatkossa kirkon kulloinkin voimassa olevien ohjeistusten mukaisesti.  Piispat muistuttavat, että yksityiset rukoukset ja seurakunnan yhteinen esirukous ystävyysseurakunnan ja sen jäsenten sekä oikeudenmukaisen rauhan puolesta ovat meille kristittyinä paitsi kristillinen velvollisuus myös oikeus.

* * *

Tiedote 26.12.2023

Kaukolan ystävyysseurakunnalle kerätyn kolehdin taustaa

Joulun aikana on Ylöjärven kirkoissa kerätty kolehteja ystävyysseurakunnillemme ja Ukrainan hätäapuun. Jouluaattona kolehti kerättiin Ylöjärven ja Viljakkalan kirkoissa Kaukolan ev.lut. seurakunnalle, joka sijaitsee Karjalan kannaksella Venäjällä. Tähän liittyen on esitetty joitakin kysymyksiä ja mediauutisointia siitä, miksi kolehti on kerätty tähän kohteeseen Venäjän hyökkäyssodan aikana. Tässä artikkelissa taustatietoa tähän kysymykseen.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan 24.2.22 on vaikuttanut myös Karjalan kannaksella sijaitsevan Inkerin evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvan pienen Kaukolan ystävyysseurakunnan kanssa tehtävään työhön: yhteydenpito on ennestään vaikeutunut, vierailut eivät ole mahdollisia ja avustusten perille menemistä täytyy vielä aiempaa enemmän valvoa. Ylöjärvellä ja Kaukolalla on historiallinen suhde, sillä Ylöjärvelle on asutettu sotien jälkeen Kaukolan karjalaisia.

Kaikessa avustustoiminnassa  on toimittu ja toimitaan Suomen ev. lut. kirkon yhteisten voimassaolevien ohjeiden ja suuntaviivojen mukaan. Avustusten perillemenon varmistaminen ja seuranta on ollut tärkeää läpi vuosien. Avustukset toimitetaan Inkerin kirkon kautta perille Kaukolaan ev.lut. seurakuntaan. Avun perille meno on pystytty vahvistamaan suorilla yhteyksillä Kaukolan seurakunnan kirkkoherraan. Ylöjärven seurakunnalla on runsaan 20 vuoden yhteistyö seurakunnan kanssa sekä henkilökohtaiset yhteydet seurakunnan työntekijöihin.

Yhteiskunnallinen tilanne Venäjällä on epävakaa ja on vaikea ennustaa tulevaa kehitystä ja sen vaikutuksia luterilaisen kirkon piirissä tehtävään työhön Venäjällä. Luterilaisilla seurakunnilla on siellä vaikea tilanne ja niiden tekemä työ on haastavaa näissä olosuhteissa.

Ylöjärven seurakunnassa seurataan Kirkkohallituksen ohjeita ja pyritään tukemaan luterilaisten ystävyysseurakuntiemme toimintaa tässä haastavassa tilanteessa. Kaukolan seurakunnan toiminnassa korostuu jumalanpalveluselämä ja diakoninen auttaminen jotka kumpikin ovat kirkon ydintehtäviä myös kriisiaikoina.

* * *

Kaukolan seurakunta ja ystävyysseurakuntatoiminta pähkinänkuoressa

Kaukolan luterilainen seurakunta Kannaksella

Kaukolan kirkonkylässä (Sevastjanovo) Karjalan kannaksella toimii pieni luterilainen seurakunta. Seurakunta on perustettu vuonna 1996 ja kuuluu Inkerin evankelis-luterilaiseen kirkkoon (lisätietoja jäljempänä). Seurakunnan jäsenissä on ollut myös muutamia suomea puhuvia inkerinsuomalaisia. Kaukolan nykyinen kirkko on rakennettu v. 1933 ja toimii seurakunnan toiminnan keskuksena. Kirkko on aikanaan suomalaisten rakentama ja sen arkkitehtina toimi Paavo Björk. Neuvostoliiton aikana kirkko rappeutui huonoon kuntoon mm. kanalana. Kirkko on saatu kunnostettua viimeisen parin vuosikymmenen aikana vähin erin takaisin käyttökuntoon. Kaukolan kirkko on ollut myös monien Kannakselle tehtyjen kotiseutumatkojen yhtenä kohteena 2000-luvulla.

Ystävyysseurakuntatoiminta Ylöjärven ja Kaukolan seurakunnan välillä

Ylöjärvellä ja Kaukolalla on historiallinen suhde, sillä Ylöjärvelle on asutettu sotien jälkeen Kaukolan karjalaisia. Ylöjärven ja Kaukolan luterilaisten seurakuntien välillä on ollut ystävyysseurakuntatoimintaa 2000-luvun alusta saakka, jolloin solmittiin ystävyysseurakuntasopimus. Ystävyysseurakuntatoiminnan tarkoituksena on edistää kirkkojen, seurakuntien ja niiden jäsenten keskinäistä yhteyttä ja vuorovaikutusta. Se on tarkoittanut vuosien varrella lukuisia tapaamisia ja vierailuja. Samoin jumalanpalvelusten viettäminen ja avustustoiminta on merkinnyt kasvamista yhteisessä kristillisessä uskossa ja palveluvastuussa. Lähtökohtana on yhteistyökirkon oman perinteen, toimintatapojen ja kirkkolainsäädännön kunnioittaminen. Toiminta tapahtuu itsenäisesti kahden seurakunnan välillä, mutta sitä ohjaavat Kirkkohallituksen antamat yleisohjeet.

Lisätietoja ystävyysseurakuntatoiminnasta

* * *

Taustaa: Inkerin kirkon lyhyt historia

"Ensimmäinen luterilainen seurakunta perustettiin Lempaalaan 1611. Stolbovan rauhan jälkeen 1617 suuri joukko savolaisia ja karjalaisia muutti Inkeriin, ja heitä varten alettiin perustaa suomenkielisiä luterilaisia seurakuntia. Venäjän keisarikunta valloitti 1703 Inkerin, mutta seurakunnat saivat jatkaa toimintaansa. Luterilaisuudesta muodostui suomen kielen ohella inkeriläisen identiteetin peruselementti, joka erotti inkerinsuomalaiset ympäröivästä venäläis-ortodoksisesta valtakulttuurista. Kun Suomi liitettiin Venäjään 1809, Inkeriin alkoi siirtyä suomalaisia pappeja ja yhteydet Suomeen vilkastuivat monin tavoin.

Neuvostoliiton aikaan Inkerin luterilaisiin seurakuntiin kohdistui vainoja ja niiden jäsenet hajosivat Stalinin kuljetusten vuoksi ympäri maata muun muassa Siperiaan. 1970-luvulla Venäjälle perustettiin kaksi luterilaista seurakuntaa, Petroskoihin 1970 ja Puškiniin 1977. Ne toimivat Viron evankelis-luterilaisen kirkon yhteydessä.

Perestroikan ja glasnostin seurauksena Neuvostoliiton voimakkaan kontrolloiva uskontopolitiikka alkoi murtua, mikä toi runsaasti toimintavapauksia uskonnollisille yhteisöille. Tällöin inkeriläiset alkoivat perustaa uusia seurakuntia asuinseuduilleen. Samaan kansallisuuskysymykset nousivat esiin ympäri Neuvostoliittoa ja vähemmistökansat alkoivat ajaa oikeuksiaan. Myös inkeriläisten keskuudessa syntyi kansallinen liikehdintä, jonka yksi ilmenemismuoto oli oman kansallisen kirkon uudelleen perustaminen. Ensin kesällä 1990 inkeriläisseurakunnista muodostettiin Inkerin rovastikunta Viron kirkon yhteyteen ja vuoden 1992 alussa Inkerin kirkko aloitti toimintansa itsenäisenä kirkkona." (Lähde: Wikipedia)

26.12.2023 16.01